1. Aseta tavoite. Mitä haluat saada tehdyksi ja missä ajassa? Teetkö suunnitelmaa esimerkiksi lukion jaksoa, päättöviikkoa tai ylioppilaskirjoituksiin opiskelua varten?
2. Tee kirjallinen suunnitelma. Voit käyttää pohjana paperista kalenteria, sähköistä kalenteria, ruutuvihkoa tai vaikka erillisiä papereita. Mitä tahansa, kunhan siinä on riittävästi tilaa kokonaisuuden (ja yksityiskohtien) hahmottamiseksi, ja saat pidettyä suunnitelmasi tallessa. Valitse ajanjakso, jolle haluat suunnitelmasi tehdä (esimerkiksi viikko, kuukausi, lukio-opintojen yksi jakso tai ylioppilaskirjoituksiin opiskelu).
3. Aloita merkitsemällä säännölliset pakolliset menot ja tekemiset, kuten oppitunnit, työvuorot, harrastukset sekä riittävä yöuni. Sen jälkeen kirjoita ylös kaikki muu mitä haluat saada tehtyä. Suunnitelmassa on hyvä olla kirjattuna: Mitä teet? Milloin teet? Kuinka paljon ajattelet käyttäväsi siihen aikaa? Kirjaa suunnitelmaan myös pelkkä oleskelu. Suunnitelman on hyvä olla riittävän yksityiskohtainen, jotta saat siitä riittävästi tukea tehokkaaseen työskentelyyn, mutta yhtä lailla siihen on jätettävä riittävästi väljyyttä elämän yllätyksellisyydelle.
4. Seuraa ajankäyttöäsi. Ole tietoinen siitä, mihin aikasi kuluu. Onko elämässäsi aikavarkaita, jotka vievät aikaasi, mutta eivät tuo elämääsi varsinaisesti mitään hyvää? Tee tarvittaessa harkittuja ja hallittuja muutoksia suunnitelmaasi.
5. Nauti toteutuneista tavoitteista ja vapaa-ajasta! Ajankäytön suunnittelu ja suunnitelmassa pysyminen tekevät takuulla opiskelustasi entistä tehokkaampaa. Säästyvän ajan voit hyvällä omalla tunnolla käyttää siihen, mistä nautit eniten ja mitä teet ilman tunnetta suorittamisesta. Muista, että tekemättömät tehtävät ahdistavat ja väsyttävät eniten. Jaksamisen kannalta on tärkeää erottaa opiskelu ja vapaa-aika, mutta myös opetella nauttimaan opiskeluhetkistä, uuden oppimisesta ja tavoitteiden saavuttamisesta.
Oppimus 